Vaalitilaisuudet

perjantai 14. marraskuuta 2014

Vaalit käyty – äänet laskettu

Srk-neuvostoon tai kirkkovaltuustoon valitut merkitty
Vaalit käytiin isänpäivänä. Seurakuntamme äänestysaktiivisuus laski entisestään ja oli valtakunnan surkeimpia – siitä huolimatta, että valitsijayhdistyksemme teki vaalityötä hartiavoimin. Vähät äänestäjät luottivat enimmäkseen kokeneisiin ehdokkaisiin; seurakuntamme toiminta jatkunee vanhalla mallilla.

Vaalitulokset ovat verkossa. Kuten tuloksista näkyy, en tullut valituksi, mikä tietenkin on ehdokkaalle periaatteessa pettymys, mutta itselleni onni: luonteellani olisi kovin vaikeaa ottaa luottamustehtävä löysin rantein, erityisesti kun vaalityö ja seurakuntaamme perehtyminen on osoittanut, että tehtäviä riittää. Seurakuntamme tilanne on nimittäin huonompi kuin kehdataan sanoa. Kirkosta erotaan ja seurakuntatyön tuntemus väestön keskuudessa on huono. Asiantilaa ei joko tunneta tai myönnetä, seurakuntamme johto toimii pää pensaassa.

Seurakuntamme äänestysaktiivisuus heikkeni entisestään ja oli valtakunnan huonoimpia, vain kahdeksan prosenttia. Minua suuresti harmittanut asia on, ettei sen enempää seurakuntamme naapureineen kuin seurakuntayhtymämmekään juuri katsonut tarpeelliseksi tehdä asialle mitään. On jotenkin nurinkurista, että oma Hyvän puolelle -valitsijayhdistyksemme teki, tuskin liioitellen, vähillä resursseillaan enemmän työtä äänestysaktiivisuuden hyväksi kuin seurakuntamme ja seurakuntayhtymämme yhteensä. Seurakuntien olemattomaan panokseen vaaliaktiivisuuden hyväksi kiinnitti huomiota myös sanomalehti Karjalainen useassa kirjoituksessaan (pääkirjoitus 11.11.2014, kolumni Itse aiheutetut katastrofiprosentit 11.11.2014).

Kiitän lämpimästi valitsijayhdistyksemme aktiiveja hyvästä työstä. Erityiskiitokset kuuluvat myös seurakuntasihteerillemme Niina Komulaiselle, joka oli aloitteellinen ja tuloksekas, sekä Joensuun Työväenyhdistyksen järjestösihteeri Sanna Heinoselle hyvästä yhteistyöstä. (Valitsijayhdistykseemme kuului myös sosialidemokraattisia ehdokkaita.)

Heikko äänestysaktiivisuus suosi luonnollisesti kokeneita ja äänestäjien keskuudessa entuudestaan tunnettuja ehdokkaita. Siten on odotettavissa, että seurakuntatyössä jatkuu tuttu linja. Muutama uusi kasvo on kovilla, jos kehitystä tavoitellaan. Toivotan heille jaksamista.

Valitut luottamushenkilöt tarvitsevat kentän neuvoja, tukea ja kannustusta. Toivon koko luottamusväelle myös siunausta tärkeässä tehtävässä.

torstai 30. lokakuuta 2014

"Te ette jätkät tiä, mitä kirkko tekee"

Kirkon diakoniatyö on
yhteiskuntatyötä, joka auttaa
vaikeuksiin joutuneita
ja heikossa asemassa
olevia ihmisiä. Vaikeuden laji saattaa olla mikä tahansa: esimerkiksi taloudellinen, perhe-, päihde- tai mielenterveyden ongelma. Diakoniatyö tavoittaa vuosittain satojatuhansia ihmisiä eri tavoin; tilastoja asiasta on esimerkiksi täällä.

Erityisten diakoniatyöntekijöiden ohella on lähes jokainen kirkon työntekijä tarvittaessa mukana diakoniassa. Varsinaisia diakoniatyöntekijöitä on maassa yhteensä noin 1400, erittäin suuri voimavara ovat myös kirkon diakonian yli 30 000 vapaaehtoista. Olen eräs heistä, mukana diakonian päihdetyössä.

Diakoniatyön ammattilaiset ovat monipuolisia osaajia. Diakonia pyrkii "yhden luukun" periaatteeseen, jossa ihmisen elämäntilanteen kaikki osat otetaan huomioon.

Diakoniatyötä ei yleensä tunneta kovin hyvin. Syytä siihen on myös kirkossa, joka voisi tuoda asian selvemmin julkisuuteen.

Noin näppituntumalla väitän, että jos kirkon diakoniatyö siirrettäisiin muin kuin kirkollisveroin maksettavaksi, olisi saman lopputuloksen saavuttaminen huomattavasti nykyistä kalliimpaa. Todennäköistä on, että samaa lopputulosta ei edes saavutettaisi, vaan inhimillinen hätä vain lisääntyisi.

***

Kuvateksti on erään diakonian asiakkaan sanomaa seurakuntavaalien kävelykatutapahtumassa lauantaina 25.10. Vaikeuksissa ollut lähimmäisemme tuli kahville, juteltiin. Hän kertoi, ettei kuulu kirkkoon, mutta aina on kirkko auttanut hädässä. Kun tämän ihmisen tuttavat olivat vähätelleet seurakunnan ja kirkon tekemisiä, oli hän kokemuksensa pohjalta sanonut vähättelijöille kuvatekstin sanat.


maanantai 27. lokakuuta 2014

Säästöä väärässä asiassa

Pieni säästö, suuri vahinko.
Juuri niin voi kiteyttää
mielipiteeni päätöksestä olla
lähettämättä vaaleista ja
äänioikeudesta kertovaa
kirjettä seurakuntalaisille.

Seurakuntavaaleista ja äänioikeudesta kertovan ilmoituskirjeen lähettäminen oli tehty helpoksi: postitusta varten oli valmiit mallit ja järjestelmä. Kirjetekstin sisältö olisi osin voitu muokata seurakunnan tarpeiden mukaisesti. Postituksen olisi hoitanut erillinen palveluyritys. "Iso kirkko" suositteli kirjeen postitusta (lisää asiasta).

"Mutta kun se maksaa." Toki maksaa, enkä tarkkaan edes tiedä, paljonko kustannus olisi ollut omalle Rantakylän seurakunnallemme.

Arvioin hinnaksi päässälaskun kannalta helpon summan, 15 000 euroa. Nykyisellä kirkollisveroprosentillamme (1,45) tuo 15 000 vastaa pyörein luvuin miljoonan euron verotettavaa tuloa.

***

En jatka esimerkkiä tämän pidemmälle, sillä jokainen ala-asteen matematiikan omaksunut osaa laskea, kuinka monen kirkosta 25-vuotiaana eronneen verotettavien tulojen menetys vastaa tuota viittätoistatuhatta euroa.

Arvioitavaksi sitten jää, kuinka monta seurakuntalaista sitoutettaisiin pelkästään vaalien päätöksentekomahdollisuudesta tiedottamalla pysyvämmin seurakuntaan. Muista hyödyistä arvailun sivuutan tässä sen enemmittä.

Minun arvioni koko asiasta on sellainen, etten tähän viitsi kirjoittaa, mitä hommassa säästettiin. Ehkä jotakin sellaista, joka ei käytöstä kulu tai vähene.

(Äänioikeusilmoituksen lähettäminen on pakollista vain niille harvoille seurakunnille, jotka on jaettu äänestysalueisiin. Käytännön vaalityö osoittaa, että muiden vaalien ilmoituskäytäntöön tottuneet ihmiset odottavat erillistä kirjettä. Moni ääni jää nytkin antamatta. Riviseurakuntalaisen yhteys kirkkoon heikkenee entisestään.)



perjantai 17. lokakuuta 2014

Monoliitti vai mosaiikki – äänestäjä päättää

Rivikansalainen pitää kirkkoa kiinteänä, jopa jähmeänä laitoksena, jonka asioista päättävät henkilöt pysyvät taustalla tuntemattomina. Todellisuus voi kuitenkin olla täysin päinvastainen, kirkolla on mahdollisuus olla moni-ilmeinen mosaiikki, jonka päätöksiin ja kannanottoihin vaikuttaa äänestäjä.

Seurakuntavaaleissa on todellinen mahdollisuus vaikuttaa. Vaikuttamismahdollisuuttaan käyttää valitettavasti vain harva. Edellisissä vaaleissa koko maassa vain noin joka kuudes äänioikeutettu käytti ääntään; omassa Rantakylän seurakunnassamme äänestysprosentti oli todella surkea, tasan yhdeksän.

Seurakuntavaaleissa ehdokkaiksi asettuvat ovat ns. valikoitua väkeä. Seurakuntavaaliehdokkaat ovat vaalikoneen vastausten perusteella arvoiltaan konservatiivisempia, osallistuvat seurakunnan toimintaan aktiivisemmin sekä korostavat kirkon hengellistä tehtävää enemmän kuin jäsenistö yleensä, toteaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen nyt edessä olevien vaalien ehdokkaista. Joku toinen saattaisi käyttää samasta asiasta eri tavoin valittuja sanoja ja tuoda esille myös asioita, joita ehdokkaat eivät tilastollisesti korosta..

Äänestäjät valikoitunevat jokseenkin samalla tavoin kuin ehdokkaatkin.

Lopputulos on, että seurakuntien luottamushenkilöt eivät edusta samanlaista ajatusmaailmaa kuin tavalliset seurakunnan jäsenet. Luottamushenkilöt ovat ilmeisesti myös vanhoillisempia kuin kirkon palkattu henkilökunta.

Äänestämällä voi vaikuttaa. Alhaisen äänestysaktiivisuuden vuoksi joka äänellä on poikkeuksellisen suuri merkitys.

***

Edessä olevissa seurakuntavaaleissa päätetään tosiasiallisesti myös muusta kuin seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuustojen kokoonpanosta. Nyt valittavat luottamushenkilöt nimittäin valitsevat seurakuntalaisten edustajat seuraavaan kirkolliskokoukseen (kirkon "eduskuntaan") vuosiksi 2016–2019.

Kirkolliskokous päättää suurista linjauksista ja tekee mm. esitykset kirkkolaista eduskunnalle, jonka tehtävä on sitten joko hyväksyä tai hylätä ne.

Vaalikone kertoo ehdokkaiden ajatuksista, toki vain rajallisesti. Vaalikoneeseen pääsee tästä. Valitse ensin vasemmalta seurakunta, hakusana rant tuo esille oman Rantakylän seurakuntamme.




lauantai 11. lokakuuta 2014

AAA-luottoluokitus Hyvän puolelle -valitsijayhdistykselle


Olen tässä seurakuntavaali- työssä saanut seurata monenlaista puuhaa. Erityisesti on tullut perehdytyksi oman Hyvän puolelle -valitsija- yhdistyksemme ja sen ehdokkaiden toimintaan. Nyt on jo kertynyt aineksia luottoluokitteluunkin.



Aktiivisuus

Hyvän puolelle on seurakunta-aktiivien lista. Sen huomaa. Ehdokkaamme tuntevat hyvin seurakuntaelämän eri alat. Joukossamme on kokeneita hallintoihmisiä, kirkon palkattuun henkilökuntaan kuuluneita, tiedottajia, nuorisotoimijoita, järjestöväkeä, kansainvälisesti kokeneita, partion tuntijoita, bibliodraaman taitajia, talousihmisiä, diakoniatyön vapaaehtoisia, gospel-lattariohjaajia, tuomasmessulaisia, rukouspiiriläisiä, kirkkokahvin keittäjiä. Listaa voisi jatkaa paljonkin. Yhteiskunnan eri alojen tuntemus hämmästyttää. Useimmat meistä ovat lisäksi moniosaajia. Koulutuksen, elämänkokemuksen ja tiedon kerryttämisen luoma asiantuntemus on hyvä perusta aktiivisuudelle.

Aktiivisuus näkyy myös vaalityössämme. Ideointia, aloitteellisuutta ja toteuttamista on ilo seurata ja olla siinä mukana. Nuorisotapaamisia, mediayhteyksiä, vaalikaraokea, valokuvausta, toritapahtumia, vaalimateriaalin tekoa, kahvitilaisuuksia, yhteistyökumppaneiden innostamista, some-yhteyksiä, hyvän tekemistä ja myös vaalien jälkeisen toiminnan suunnittelua. Ehdokastovereiden tukemista, rohkaisua ja neuvomista, kokemusten jakamista. Tässä valitsijayhdistyksessä toinen ehdokas ei ole kampitettava kilpailija. Hienoa! 

Avoimuus

Joukkomme avoimuus tulee esiin niin päätöksissä kuin teoissa. Tietoa ja osaamista ei pantata, vaan lisätään ja jaetaan. Valitsijayhdistyksemme on avosylin toivottanut tervetulleeksi kaikki ehdokkaansa mielipiteistä, painotuksista, puoluekannasta riippumatta.

Avoimuus jatkuu vaalien jälkeenkin. Yhteisen päätöksen mukaisesti pidämme yhteyttä toisiimme, muihin seurakuntalaisiin ja seurakuntaan kuulumattomiin, myös kirkkorakennuksen ulkopuolella. Riippumatta siitä, kuulummeko vaalissa valittujen joukkoon vai muuten aktiivisiin seurakuntalaisiin.


Asia

Yhteisenä voimanamme on Asia. Kirjoitimme vaaliohjelmaamme: Kirkko on avoin myös muille kuin jäsenilleen. Sen kynnyksen on oltava matala, niin että epäilijä ja pettynytkin rohkenevat käydä peremmälle. Avoimeen kirkkoon mahtuvat siis niin ateistit kuin hekin, jotka ovat pettyneet kirkkoon, ehkä Jumalaankin.

Napsauta kuva isommaksi

tiistai 7. lokakuuta 2014

Joulumaan rakentaminen aloitettu – vapaaehtoiset pääosissa



Joulumaa on joensuulainen jouluaaton ohjelmallinen, veloitukseton ruokailu- tapahtuma, johon kaikki ovat tervetulleita. Järjestäjinä ovat seudun kansalaisjärjestöt sekä seurakunnat. Vuonna 2013 ruokailuun osallistui yli 300 henkeä. Tänä vuonna vapaaehtoisvoimin tehtävä Joulumaa on jo kuudestoista ilon juhla. Valmistelut ovat hyvässä vauhdissa.

Joulumaa tarjoaa joulun iloa,
Sanomaa ja ravintoa kaikille,
joiden elämäntilanne ei mahdollista
perinteistä joulunviettoa ja joille
joulu saattaa olla ahdistavakin juhla.
Yksinäiset, vähävaraiset,
asunnottomat ja lastensa kanssa
joulua viettävät
Kuvia vuoden 2013 Joulumaasta (Roger Nyman)
etävanhemmat ovat Joulumaan väkeä. Vuoden 2013 uusia osallistujia olivat muutamat ulkomaiset opiskelijat, jotka saivat näin kosketuksen suomalaiseen joulunviettoon.

Joulumaa on jo monen vuoden ajan järjestetty keskellä kaupunkia, Joensuun lyseon peruskoululla, jonka tilat keittiöineen ja saleineen kaupunki on tarjonnut veloituksetta käyttöön. Onkin syytä kiittää niin kaupunkia kuin erityisesti myös koulun henkilökuntaa, joka on ollut aina myötämielistä ja avustanut järjestelyissä monin tavoin.

Jouluruoan lisäksi tilaisuudessa on ohjelmaa. Juhlaväen kokoontuessa aattona kello 11 aloitetaan ekumeenisella hartaudella. Vuonna 2013 joulun sanomasta kertoivat luterilainen pastori Hanne Lukkari ja isä Tuomas Järvelin Joensuun ortodoksisesta seurakunnasta. Kaupungin tervehdyksen toi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Kauppinen. Perinteen mukaan Duo Maukoset esitti jouluista musiikkia.

Yli kolmensadan ihmisen ruokailu ei synny ilman hyviä järjestelyjä. Joulumaan taustalla toimivat niin järjestöt kuin seurakunnatkin. Mukana ovat luterilaiset Pielisensuun, Rantakylän ja Joensuun seurakunnat, Joensuun ortodoksinen seurakunta, Kotikartanoyhdistys ry, Soroppi ry, Pohjois-Karjalan Työttömien Yhdistysten Toimintajärjestö ry, Joensuun Siniristi ry ja enolainen Parempi Arki ry.

Taustayhteisöjen nimeämä työryhmä aloittaa työnsä jo kuukausia ennen joulua. Keskeisiä töitä ovat koko vuoden kestävä varainhankinta, tiedotus ja vapaaehtoisten työntekijöiden rekrytointi. Joulun jälkeen tehdään tilinpäätös ja kootaan kokemukset yksiin kansiin vastaisen varalle.

Joulumaa on järjestelytehtävänä vaativa. Pelkästään se on haasteellista, että satojen ihmisten ruokailu toteutetaan parissa tunnissa vapaaehtoisvoimin tiloissa, jotka ovat osalle tekijöistä outoja. Mutta onneksi aina on löytynyt ammattitaitoista suurkeittiöväkeä ja kokenutta salihenkilökuntaa sopiva määrä. Vapaaehtoisissa on jos jonkinlaista kykyä, taitoa ja innostunutta tekijää!

Joulumaan talous perustuu kokonaan lahjoituksiin, yritysten tukeen, seurakuntalaisten kolehteihin, veloituksettomiin tiloihin ja vapaaehtoistyöhön. Seutukunnan yritykset ovat olleet kiitettävästi mukana mahdollistamassa jouluilon jakamista. Tänä vuonna varoja hankitaan myös hyväntekeväisyyskonsertilla perjantaina 7.11. ortodoksisessa seurakuntasalissa. Konsertissa esiintyvät Canzonetta-kuoro johtajanaan oman seurakuntamme kanttori Janne Piipponen sekä Joensuun Ortodoksinen Mieskuoro.

Joulumaan tiedotuksen päämäärä on tietenkin saada tieto tavoittamaan osallistujaväki. Tiedotuksella kerrotaan myös suurelle yleisölle taustayhteisöjen toiminnasta ja innostetaan ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Vuoden 2013 kanavina olivat lehdet, radio, esitteet ja yleisötiedotteet, sähköposti ja internet. Joulumaalla oli myös oma Facebook-tapahtumasivu. Myönteisesti yllätti, että tiedotus saavutti huomiota ja kyselyitä maakunnan ulkopuoleltakin. Toivottavasti pohjoiskarjalainen malli on virikkeenä muuallakin!

***

Tänä vuonna on oma Rantakylämme järjestelyistä päävastuullinen luterilainen seurakunta. Järjestelytyöryhmässä on mukana diakonissamme Sirkku Tyrväinen, hartautta pitää pastorimme Petri Rask, oma tehtäväni on nytkin järjestelytyöryhmän puheenjohtajuus. Työryhmämme piti syyskauden ensimmäisen kokouksensa 7.10.2014.

Lisää kuvia viime vuoden tapahtumasta on Facebookissa


 
Hyväntekeväisyyskonsertti Joulumaan hyväksi. Napsauta kuva isommaksi
 

torstai 2. lokakuuta 2014

Vaalit for Dummies - miten äänestän?


Nämä seurakuntavaalit ovat monelle äänestäjälle elämän ensimmäiset. Moni varttuneempikin tuttuni on kertonut, että aikoo nyt äänestää srk-vaaleissa ensi kertaa eläessään. Tämä vaalihomma on mutkikas meille ehdokkaillekin, saati äänestäjille. Tässä vastauksia minulta kysyttyihin asioihin.

Vaaleista on kattava äänestäjäinfo verkossa, mutta sinne eksyy helposti.

Kuka saa äänestää?

Äänestää saavat 16 vuotta viimeistään vaalipäivänä 9.11. täyttävät evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei tarvitse, jäsenyys riittää. HUOM: siis 16 vuoden ikä riittää!

Mihin seurakuntaan kuuluvat Utran asukkaat?

Me utralaiset kuulumme Rantakylän seurakuntaan.

Milloin ja missä?

Ennakkoäänestys on 27.–31.10 (maanantai - perjantai). Ennakkoon voi äänestää missä tahansa äänestyspaikassa koko Suomessa. Oman seurakunnan ennakkoäänestyspaikoissa on ehdokasluettelo. "Vieraassa" paikassa on otettava ehdokasnumero etukäteen selville.

Rantakylän seurakunnan ennakkoäänestyspaikat:
  • Seurakunnantoimisto (kirkkorakennus), Rantakylänkatu 2, 27.–31.10. kello 9.00–12.00
  • Rantakylän ostoskeskus, Puronsuunkatu 1, 27.-31.10. kello 16.00–19.00
  • Rantakylän S-market, Pataluodonkatu 1, 27.-31.10. kello 16.00–19.00
  • Kauppakeskus Prisma, Voimatie 2, 27.-31.10. klo 15.00–19.00
  • Palvelutalo Ruorikoti, Ruoritie 1, 27.10. klo 13–15
  • Hoitokoti Helmi, Vesikkotie 6, 29.10. klo 13–15.

Ennakkoäänestys Joensuun keskusta-alueella mm: 
  • Seurakuntakeskus, Kirkkokatu 28,  27.–31.10. kello 9.00–18.00   
  • K-citymarket Joensuu keskusta, Kauppakatu 16, 27.­–28.10. kello 15.00­–18.00  
  • Kauppakeskus Iso Myy, Torikatu 25, 29.­–31.10. kello 15.00­–18.00

    Kaikki Joensuun ennakkoäänestyspaikat ja -ajat aukeavat tästä.
 
Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 9.11, siis isänpäivä. Silloin voi äänestää vain oman seurakunnan varsinaisessa äänestyspaikassa. Meillä paikka on Rantakylän kirkkorakennus, aika kello 11–20.

Henkilötodistus mukaan!

Meillä on kahdet vaalit samanaikaisesti!

Rantakylän seurakunta kuuluu seurakuntayhtymään, joten meillä toimitetaan kahdet vaalit.

 

1. Yhteiseen kirkkovaltuustoon, joka johtaa koko seurakuntayhtymää (Joensuun, Pielisensuun, Rantakylän, Enon ja Vaara-Karjalan seurakunnat).
Kirkkovaltuusto päättää seurakuntayhtymän talousarviosta, kirkollisveron suuruudesta, rakennushankkeista ja suurimmista avustuksista. Kirkkovaltuusto jakaa seurakuntatyöhön käytettävät varat seurakuntien kesken.
Kirkkovaltuuston äänestyslippu on valkoinen. Minun "valkoinen numeroni" on 16.

2. Seurakuntaneuvostoon, joka päättää oman Rantakylän seurakuntamme toiminnasta ja valitsee seurakunnan työntekijät. Lapsityö, nuorisotyö, vanhustyö ja diakoniatyö kuuluvat seurakuntaneuvoston toimialaan.
Seurakuntaneuvoston äänestyslippu on oranssi. Minun "oranssi numeroni" on 38.

torstai 25. syyskuuta 2014

Vaalityöhön ihmisten pariin

Meillä on rohkeutta astua kirkon ovesta ulos
Napsauta isommaksi.
sinne,  missä ihmiset ovat, kertoo valitsijayhdistyksemme esittely. Olemme tekstimme veroisia ja lähdemme vaalityöhön kentälle. Ehdokkaillamme on oikeaa vaalipöhinää.

Seurakuntamme aktiivien valitsijayhdistys Hyvän puolelle on saanut ehdokkaikseen todellisia aktiiveja. Käytännön vaalityön ideoita ja toteuttamistapoja on kehitelty kokouksin, sähköpostitse, somessa, puhelimitse, kirkkokahveilla ja ties millä keinoin. Edellisten seurakuntavaalien kokemukset sekä aiemmin tehty vaalityö kunta- ja valtiollisissa vaaleissa käytetään hyväksi. On ilo olla mukana tällaisessa osaavassa joukossa.

Ihmisten henkilökohtainen tapaaminen on välttämätöntä. Vain siten saamme tietoa ajatuksista, toiveista ja luuloistakin. Samalla pääsemme paitsi itse esittäytymään, myös kertomaan seurakuntamme ja kirkon toiminnasta unohtamatta sitäkään, että kaikki perustuu Isoon Viestiin.

Tärkeä asia on myös sen tiedon levittäminen, mistä seurakuntavaaleissa on oikein kyse, mihin elimiin väkeä valitaan, mistä asioista nyt valittavat neuvostot ja valtuustot oikein päättävät. Myös käytännön vaalineuvontaa tarvitaan: missä ja milloin äänestetään, ketkä saavat äänestää ja ketkä ovat ehdolla. Noin sivumennen sanottuna: vaalit ovat seurakuntarajoineen ("vaalipiireineen") ja erillisine valtuusto- ja neuvostovalintoineen melko hankalia ymmärrettäviä meille ehdokkaillekin, saati äänestäjille.

Näistä siis kerromme. Eräs kenttätyömme tapa on vaalikaraokeilta rantakyläläisessä ravintola Kammarissa juuri ennen ennakkoäänestyksen alkua. Kutsumme Kammariin ehdokkaita eri valitsijayhdistyksistä, kaikki ovat tervetulleita.

Omista ehdokkaistamme tulonsa vahvisti heti ajan ja paikan varmistumisen jälkeen yhdeksän erinomaista musiikkitaituria, heidän lisäkseen minäkin aion laulaa. Paikalle tulevien ehdokkaiden luku kasvanee vielä huomattavasti. Mukaan on tulossa myös niitä hyvin aktiivisia seurakuntalaisia, jotka eivät ole vaaleissa ehdolla. Eivät nimittäin ole vaalikelpoisia, kun ovat seurakuntien työntekijöitä.

Vaikka tilaisuuden yleisötiedotus ei vielä olekaan käynnissä, on viidakkorumpu jo soinut. Karaokepöhinää on torin laidalla, kauppakeskuksissa ja kahvitauoilla. Jo nyt veikkaan, että vaalikaraoke on jymymenestys.

***

Ravintola Kammari on myös Facebookissa.  

Vaalikaraoken tapahtumasivu Facebookissa. Kutsu kaverisikin.






tiistai 23. syyskuuta 2014

Vaalikoneeseen ken luottaisi

Kirkkohallitus toteuttaa yhteistyössä MTV:n kanssa vaalikoneen. Väittämän mukaan koneen avulla äänestäjät voivat helposti tutustua ehdokkaisiin ja vertailla omien mielipiteidensä vastaavuutta ehdokkaiden näkemyksiin. Väite on toiveajattelua.

Helppo kysymys, kun valittava kyllä tai ei.
Isolla kirkolla on mietitty kysymyksiä, joihin me ehdokkaat saamme juuri nyt vastata. Osa kysymyksistä on kovin helppoja. Kyllä- tai ei-vastauksen antaminen väitteeseen Otan päätöksenteossa huomioon lapsen ja nuoren edun on kovin vaivatonta. Varmaan asiayhteyskin on vaikuttanut siihen, että tällaisen kysyminenkin vaikuttaa infantiililta.

Mutta osa kysymyksistä onkin sitten kinkkisempiä, valitettavasti myös asettelultaan tendenssimäisiäNäistä esimerkkinä seurakuntien talousasiat. On otettava kantaa niin verokysymyksiin, henkilöstöleikkauksiin kuin kiinteistöasioihinkin, kun talous heikkenee,

Aikamoista vaihtoehdottomuutta ja alistumista. Olisi nyt sen verran odottanut kysymyksiltä yrittäjähenkisyyttä, että mukaan olisi mahtunut myös sen käsittely, mitä tehdä seurakuntien ja kirkon taloustilanteen varmistamiseksi ja kohentamiseksi.

Seurakuntien ja kirkon viestintä käsiteltiin hyvin ohuelti. Vaalikonetta kiinnosti, pitäisikö somessa olla enemmän. Muu viestintä ei vaalikoneen laatijoiden mielestä liene merkityksellistä. Outo käsitys, sillä juuri viestinnän mukana kirkko kaatuu tai nousee. (Viestinnästä enemmän blogissani 24. kesäkuuta.)

"Luonnollista" tai ei, mutta arka asia, kirkon jäsenmäärän väheneminen, ei ollut vaalikoneeseen mahtunut. (Jäsenmäärästä kirjoituksessani Seurakuntamme vuonna 2100 ― onko ketään jäljellä?)

Vaalikoneella on tutkitusti suuri merkitys, kun äänestäjä etsii sopivaa ehdokasta. Siksi olisin toivonut vaalikoneelta näissä vaaleissa hieman enemmän.

Kone avataan äänestäjille 13.10.2014. Mielenkiintoista nähdä tuloksia. Minun mielipiteistäni kone kertoo vain hyvin vähän. Senkin vuoksi: lukekaa blogiani, kysykää ja tulkaa vaalitilaisuuksiin, joista kerron myöhemmin blogissani ja muilla keinoin.

Lisäys 13.10: Vaalikone on osoitteessa http://www.mtv.fi/uutiset/vaalikone

torstai 18. syyskuuta 2014

MIEPÄ-työ on seurakunnankin arkea


(Kuva EPT-viikon verkkosivuilta)
Seurakunnat tekevät myös mielenterveys- ja päihdetyötä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Joensuun alueen MIEPÄ-ryhmä kokoontui 18.9.2014.

Eri tahot kokoontuvat useita kertoja vuodessa suunnittelemaan ja koordinoimaan alueemme mielenterveys- ja päihdetyötä. Mukana ovat mm. Joensuun kaupungin eri toimijat, monet järjestöt sekä seurakunnat vapaaehtoistoimijoineen.

Kokouspaikka vaihtelee, jolloin on samalla mahdollisuus tutustua isännöivän organisaation toimintaan ja tiloihin. Tällä kertaa saimme perusteellisen katsauksen hienosti toimivan enolaisen Parempi Arki ry:n työhön.

Kokouksemme keskeinen asia oli marraskuisen ehkäisevän päihdetyön viikon suunnittelu. Viikon tavoitteena on paitsi tiedottaa yleisölle keinoista ja tavoista vähentää päihteiden käyttöä ja haittoja, myös perehdyttää alan opiskelijat eri yhteisöihin ja niiden toimintaan. Samalla tehdään tunnetuksi sitä, että MIEPÄ-työn tarkoitus on hoitaa ihmisten asioita kokonaisuutena, eikä keinotekoisesti lokeroida elämän erilaisia tilanteita ja ongelmia jonkin toisen tahon vastuulle.

Jatkuvana tavoitteena on lisätä vapaaehtoistoiminnan ja viranomaisten yhteistyötä. Asia on tärkeä siksikin, että julkisen sektorin määrärahoihin ja resursseihin ei ole luvassa ainakaan kasvua.

Tämänkertaisessa kokouksessa oli seurakuntien työntekijänä mukana päihde- ja yhteiskuntatyötä tekevä diakoni Saila Musikka Pielisensuun seurakunnasta,

***

EPT-viikko on myös Facebookissa.

Parempi Arki Facebookissa.

Lisäys 21.10: Joensuun ehkäisevän päihdetyön viikon avajaiset kauppakeskus Isossa Myyssä maanantaina 3.11. kello 12 –17. Paikalla myös luterilaiset ja ortodoksinen seurakunta.


Napsauta kuva suuremmaksi

Seurakuntien ja Joensuun kaupungille päihdepalveluja tuottavan Sovatek-säätiön uusi yhteistyömuoto on syksyllä 2014 aloitettu päihdeongelmaisten ihmisten läheisten vertaistukitoiminta, jota asiantuntijat ohjaavat.

Uusi toiminta on tarpeellista ja huomattu heti alussa hyvin hyödylliseksi.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Lähdemme ulos, jotta saamme ihmiset sisään

Hyvän puolelle -ehdokkaat tiivistivät ohjelmansa näin. Tiedotus ja mahdollisuuden antaminen kunkin lahjoille ovat tärkeitä.
***
Tekstit vielä tässä:


Hyvän puolelle on seurakunta-aktiivien lista. Tuomme kirkon näkyviin siellä, missä ihmisetkin ovat. Tiedotus, avoimet ovet ja matala kynnys ovat keinojamme. Seurakuntalaisissa on kykyä, taitoa, halua ja uskoa hyvän tekemiseen. Annetaan sille mahdollisuus.
///
Hyvän puolelle on aktiivisten seurakuntalaisten lista. Edustamme eri herätysliikkeitä, järjestöjä, työaloja ja ikäpolvia. Rantakylän kirkko on kotikirkkomme, meitä yhdistää usko armolliseen ja rakastavaan Jumalaan. Mielestämme yhteistyön tekeminen ei ole kiinni intressiryhmästä, iästä eikä ihonväristä.

Meillä on taitoa ja kokemusta yhteisten asioiden hoitamisessa, tiedottamisen ja kenttätyön osaamista sekä rohkeutta astua kirkon ovesta ulos sinne, missä ihmiset ovat. Henkilökohtainen kontakti on tärkeä. 

Kirkon sanoma ja toiminta ansaitsevat näkyvyyttä. Monet eivät tunne laajaa ja monipuolista diakonia-, lapsi-, nuoriso-, perhe-, aikuis-, lähetys- ja vanhustyötä lainkaan. Tiedottamiseen tarvitaan myös nykykeinojen tehokasta käyttöä. Oikea ja oikea-aikainen tieto lujittaa seurakuntayhteyttä.

Ihmisillä on monenlaisia lahjoja, kykyä, taitoa ja uskoa. Haluamme kasvattaa kirkon jäsenyyttä ja tukea hyvän tekemistä antamalla kunkin lahjoille tilaa hyvin organisoidussa vapaaehtoistoiminnassa. Yhteistyö myös muiden järjestö- ja viranomaistahojen kanssa on tärkeää.

Kirkon henkilöstöä, niin palkattua kuin vapaaehtoisiakin, on kohdeltava rehdisti ja hyvin johtaen. Erityisesti vaikeissa tilanteissa on pidettävä huolta kaikista. Monipuolinen osaaminen ja jokaisen kehittyminen toimessaan on kaikkien etu.

Seurakuntien talouden täytyy perustua huolellisuuteen ja asiantuntemukseen. Jäsenyyden vahvistaminen on keskeinen kysymys myös kirkon talouden kannalta.  

Kirkko on avoin myös muille kuin jäsenilleen. Sen kynnyksen on oltava matala, niin että epäilijä ja pettynytkin rohkenevat käydä peremmälle.